Lapsen atooppinen iho -7 käytännön vinkkiä helpompaan arkeen

Lapsen atooppinen iho on haasteellinen sairaus, koska yhteneväisiä neuvoja tai ohjeita on hankala listata. Sairaus on hyvin yksilöllinen ja toisella toimiva hoito voi toisella pahentaa ihon kuntoa. Tämä vaikeuttaakin osaltaan lapsen atooppisen ihon hoitoa, kun ainut toimiva vinkki tuntuu olevan, että kokeile itse mikä toimii juuri teillä. Lasten osalta asiaa vaikeuttaa tietysti vielä se, ettei lapsi aina osaa sanoittaa tunteitaan jonkun hoidon osalta; ainahan seuraukset ei vain näy ihossa tai vaikutus voi näkyä vasta pitkän ajan kuluttua.

Muutamia perusasioita on kuitenkin hyvä muistaa, varsinkin kun on vasta saanut diagnoosin lapsen atooppisesta ihosta. Näitä vinkkejä voi myös kokeilla jos epäilet että teillä on lapsella atooppinen iho. Tässä siis seitsemän tärkeää asiaa, jotka on hyvä laittaa kuntoon heti aikaisessa vaiheessa.

1. Kosteutus. Atooppinen iho vaatii yleensä aina ulkopuolista kosteutusta. Tässä on paljon eroja mikä toimii kenelläkin. Osalle sopii parhaiten apteekin perusvoiteet. Niiden etuna on tutkittu tieto ainesosista ja yleinen siedettävyys niille. Myös tuotteiden hajuttomuus on usein atoopikolle etu. Ohjenuorana voi sanoa että mikäli voide kirvelee, kannattaa valita rasvaisempi voide tai siirtyä lääkevoiteen käyttöön.

Voide tulee levittää iholle heti pesun jälkeen, kun iho on vielä kostea. Toiset käyttävät mieluummin kosteutukseen esimerkiksi luonnonkosmetiikkaa, jossa suositaan luomulaatuisia raaka-aineita ja mahdollisimman vähän käsiteltyjä raaka-aineita. Luonnonkosmetiikka ei saa sisältää synteettisiä hajusteita, säilöntä- tai väriaineita eikä maaöljyperäisiä raaka-aineita kuten silikoneja tai parabeeneja. Luonnonkosmetiikassa pitää itse perehtyä tuotteen ainesosiin tarkasti, sillä esimerkiksi jotkut eteeriset öljyt, voivat aiheuttaa allergisia reaktioita. Eteeriä öljyjä käytetään usein hajusteena luonnonkosmetiikassa.

2. Pesu. Atooppista ihoa suositellaan pestäväksi usein, vähintään päivittäin. Näin vanhat hoitovoiteet, lika ja hiki saadaan pestyä pois eikä ne jää ärsyttämään ihoa. Pesussa on hyvä huomioida veden lämpötila, liian kuuma vesi kun yleensä kuivattaa ihoa entisestään. Pesuaineeksi sopii esimerkiksi rasvat tai jotkut öljyt. Moni on kokenut myös suolakylvyt hyödyllisiksi.

3. Materiaalit. Vaatteissa kannattaa katsoa materiaaleja ja suosia luonnonkuituja. Näiden etuna on hengittävyys. Ihon hankautumista vaatteisiin voidaan välttää sileäkuituisilla materiaaleilla kuten silkillä ja puuvillalla. Keinotekoiset materiaalit voivat olla hengittämättömiä ja aiheuttaa allergisia reaktioita ja sitä kautta huonontaa ihon kuntoa. Mikäli mahdollista, olisi tuotteesta hyvä löytyä esimerkiksi ökö tex (tai vastaava) merkintä, joka kertoo, ettei tuotteessa ole käytetty haitallisia kemikaaleja. Kirkkaat ja tummat värit voivat myös aiheuttaa enemmän ihoreaktioita ja uudet vaatteet olisikin hyvä pestä aina ennen käyttöönottoa. Lisää suojaavista vaatteista voit lukea esimerkiksi täältä.

4. Pyykinpesuaineet. Atoopikon vaatteita tulisi pestä usein, jotta niihin mahdollisesti jääneet hoitorasvat saa pois. Pesu- ja huuhteluaineiden valinnassa on hyvä huomioida niiden huuhtoutuvuus ja hajusteettomuus. Yhtenä luonnonmukaisena ratkaisuna voi kokeilla pesupähkinöitä jotka ovat hellävarainen, hajusteeton ja ympäristöystävällinen vaihtoehto pyykinpesuun

5. Lääkevoiteet. Lääkevoiteilla, kuten kortisoneilla tai takroolimuusivoiteilla saadaan lapsen atooppinen iho usein huomattavasti parempaan kuntoon. Toki näillä on myös todettuja haittavaikutuksia. Kuitenkin pitää punnita onko haittavaikutus suurempi kuin siitä saatava hyöty. Usein ihmiset haluavat välttää lääkevoiteiden käyttöä ja se on toki hyvä tavoite mutta kannattaa silti muistaa että usein lääkevoiteiden käyttö on perusteltua ja jopa erittäin tärkeää sairauden hoidossa. Kortisonia käytetään usein kuureina ja mahdollisesti ylläpitohoitona kuurin jälkeen. Takrolimuusivoidetta voidaan käyttää pidempiäkin jaksoja ilman taukoja. Lääkevoiteiden käytössä kannattaa seurata lääkärin ohjeistusta.

6. Ruokavalio. Tämä on varmasti aihe, joka ansaitsee vähintään oman artikkelinsa. Tämä on myös aihe, joka tuntuu jakavan paljon sekä sairauden kanssa elävien mielipidettä että terveydenhuollon ammattilaisten mielipidettä. Omakohtaisesti olen kokenut, että lääkärit eivät kannusta helpolla jättämään ruokavaliosta mitään pois mikä on osin myös perusteltua. Toisaalta ihminen on kokonaisuus ja moni vannookin atopian selittyvän ruokavalion kautta. Tässä on varmasti paras neuvo toimia oman ajatusmaailman pohjalta. Lasten kohdalla kuitenkin konsultoisin itse herkästi ammattilaisia, mikäli ruokavaliota rajoitetaan suuresti. Jotkut ovat saaneet apua maidottomasta ruokavaliosta, toiset viljattomasta ja kolmannet sokerittomasta.

7. Stressi. Jopa taapero ikäiset voivat stressaantua ja myös vanhempien stressi voi heijastua lapseen. Stressi puolestaan pahentaa atooppista ihottumaa. Stressaavat tilanteet myös pahentavat kutina- aistimusta, mikä lisää raapimista ja huonontaa sitä kautta ihoa. Kannattaa siis pitää huolta että lapsi pääsee purkamaan mielen päällä olevia asioita, saa nukkua tarpeeksi ja viettää  kiireetöntä aikaa läheisten kesken.

Toivottavasti näistä vinkeistä ja yhteenvedosta on hyötyä. Kertokaa myös mikä on ollut teillä merkittävä apu sairauden hoidossa.